maanantai 2. toukokuuta 2011

Höttöä

Sekä pääsiäis- että vappuviikonloppu olivat niin kiireistä aikaa, että lukukokemuksesi sopi jokin kevyt ja helppo. Virpi Hämeen-Anttilan Sokkopeli (Otava 2007) sopi pääsiäisenä tontinraivauspuuhista väsyneelle, samoin vappupäivän ei niin skarppiin olotilaan. Pitkästä aikaa nautin hötöstä lukuromaanista.

Pääsiäisviikonlopun kohokohta oli Sokkopelin sijaan vuoden ensimmäinen nuotiomakkara

Sokkopeli on sujuvasti kirjoitettu, mutta todella epäuskottava tarina sekavasta mytologiasta ja suomalaisesta arjesta. Se liikkuu dekkarin ja ihmissuhderomaanin välimaastossa, jossa tarinan hahmot ovat suurimmaksi osaksi elämää nähneitä aikuisia, mutta jäävät lapsellisen ja pinnallisen oloisiksi. Oli mielenkiintoista tutustua uuteen kotimaiseen kirjailijaan, tosin en ihan heti etsi uutta Hämeen-Anttilaa käsiini.

4 kommenttia:

  1. Mie olen ollut kauhean pettynyt Hämeen-Anttilan teoksiin (olen tosin lukenut vain 2) ja silti mietin, että pitäisi lukea enemmän ja ehkä vain alkaisin tykkäämään hänen tyylistään.

    Hiillosmakkara, nam. Sinapilla, kiitos!

    VastaaPoista
  2. Sain Sokkopelin muuten työkaverilta suositusten kera lainaksi. Tuli jollain tavalla syyllinen olo, kun en täysillä tykännyt. Vaikka siis ihan ookoo viihdettähän tämä oli. Outoa miten sitä kokee kirjasyyllisyyttä välillä. Tästä muuten täytyy kirjoittaa ihan oma blogipostauksensa!

    VastaaPoista
  3. Juuri tänään katselin tuota omassa hyllyssä, kun luettelin Kirjavaan kammariin omia "H-kirjojani" ;) Ostin sen jostain ihan parilla eurolla, mutten ole vieläkään lukenut..

    VastaaPoista
  4. Susa, nappaa se käsiisi jonkun rankan tiiliskivenjälkeen. Hötöllä on aikansa :)

    VastaaPoista